Tämän villapaidan on kohtalaisen pitkän tuotekehittelyn tulos. En ole oikeastaan ikinä tehnyt mitään käsitöitä ohjeen perusteella, olen vain koittanut järkeillä, miten tekemällä paidasta saisi mahdollisimman istuvan ja lämmittävän, ilman että se rajoittaisi koiran liikkumista. Nyt, ehkä kuudennen testipaidan jälkeen palaset alkavat olla kohdillaan ja ohjeen voi laittaa kaiken kansan nähtäville. Paita neulotaan pääasiassa neljällä puikolla ja siten, että kaikki osat neulotaan suoraan yhteen. Lopussakaan ei siis tarvitse yhdistellä palasia toisiinsa. Paita on kooltaan suuruusluokkaa russeli, kovin paljon suuremmalle koiralle paidan neulominen ympyrän muotoon olisi melko hankalaa.
Kuva Kristina Jokio
Kuvan paita neulottu Novita Hile-langalla. Lankaa meni lähes kaksi rullaa, kuviot on tehty "jämälangoista", niiden menekki ei ollut kovin huomattava, ehkä 1/4 rulla. Rinnanympärys paidassa on noin 42 cm ja siinä on 80 silmukkaa.
Kaulakappale
Neulominen alkaa kaula-aukosta. Langan paksuudesta ja koiran kaulan ympärysmitasta riippuen silmukoita luodaan noin 40-50 kpl, jotka sitten neulotaan yhteen, aivan kuten alettaisi kutoa villasukkaa. Kaula-aukko saa olla melko napakka, sillä käytössä kaulastaan liian löysä paita alkaa helposti valahtaa taaksepäin. Joustinneulos ei välttämättä ole paras ratkaisu kaulaan, omien kokemusten perusteella parhaan ja napakimman tuloksen saa käyttämällä kahta eri lankaa, esimerkiksi neulomalla ruudukkoa (kaksi oikein väriä 1, kaksi oikein väriä 2: näin jatketaan kaksi täyttä kierrosta, jonka jälkeen värien järjestystä muutetaan). Sopiva kaulakappaleen pituus russelille on noin 6-9 cm.
Esimerkki siitä, miten kaula-aukon voi tehdä: neulo pari senttiä joustinneuletta, sitten yksi kierros nurin. Tämän jälkeen loppu kaulaosa sileää, oikeaa neulosta. Halutessaan kaulakappaleeseen voi tehdä kuvioita.
Käännetään joustinneulepätkä työn sisäpuolelle, taitos on siis nurjan neuloksen kohdalla.
Taitos neulotaan kiinni virkkuukoukun avulla. Aloitetaan työntämällä virkkuukoukku ulkopuolelta sisäpuolelle, niin että se lävistää myös sisäpuolelle käännetyn osuuden.
Vedetään sisäpuolelta ulkopuolelle lanka, jolla osat kiinnitetään.
Toistetaan sama, jätetään väliin noin 1,5 silmukkaa.
Vedetään toisena nostettu silmukka ensimmäisen silmukan läpi.
Tätä toistetaan koko kaulaaukon ympäri.
Sisäpuolella näyttää tältä.
Eturinta
Kaulaosan jälkeen neulotaan osa, joka peittää eturinnan ja eturaajojen välin. Tähän tarvitaan puolet käytössä olevista silmukoista, eli kaksi puikkoa silmukoineen jätetään nyt hetkeksi "lepäämään" ja kahden muun puikon silmukoita aletaan neuloa suoraan joko sileällä tai joustinneuleella. Suoraa neuletta jatketaan, kunnes kappale on eturaajojen "yläreunan" paikkeilla: koirasta riippuen kappaleen pituus on noin 8 cm. Tämän jälkeen kappaleen molemmista reunoista päätellään yhteensä noin puolet silmukoista, siten että puikolle jää noin kymmenen silmukkaa. Näillä kymmenellä silmukalla neulomista jatketaan niin kauan, että kappale menee etujalkojen välistä ja ylettää eturaajojen taakse. Kapeamman osuuden pituus on niinikään noin 8 cm. Tämän jälkeen kappale jätetään lepäämään ja käsittelyyn otetaan paidan selkäpuoli.
Kuva Kristina Jokio
Selkäosan alku
Selkäosan neulominen alkaa sillä, että äsken kudotun eturintakappaleen leveän osuuden sivuilta napataan silmukoita puikolle (samaan tapaan kuin villasukan kantapäässä). Kun silmukat on napattu molemmilta puolilta, niitä pitäisi olla yhteensä neljällä puikolla jälleen sama määrä kuin aloittaessa (noin 40-50 kpl), tässä vaiheessa mukaan lasketaan myös aiemmin lepäämään jääneet kahden puikon silmukat. Neljällä puikolla aletaan neuloa sileää ommelta "kohti koiran häntää", ei ympyräksi neulottuna vaan vuorotellen kerros oikein, kerros nurin jne. Tässä vaiheessa yläosaa kannattaa alkaa leventää paristakin eri kohdasta, itse olen tehnyt levennyksen 1. puikon loppuun ja 2. puikon alkuun sekä 3. puikon loppuun ja 4. puikon alkuun, aina oikealla kierroksella. Levennys onnistuu helposti kaappaamalla käsittelyssä olevien silmukoiden välistä langan vasemmalle puikolle ja neulomalla tämän langan normaalisti oikealla puikolla. Pyri leventämään työtä niin, että noin 5 cm neulottuasi puikkojen silmukkamäärä on lisääntynyt 16-20 kpl.
Kuvan pystypuikolle on juuri napattu leveän osan toisen puolen silmukat.
Molemmille puolille napataan yhtä monta silmukkaa.
Selkäosan levennykset (osuu lapojen kohdalle) merkitty nuolilla.
Runko
Tässä vaiheessa sekä selkäosan levennetyn kappaleen että eturinnan etujalkojen välistä tulevan kapean kappaleen pitäisi olla vertikaalisesti samalla tasolla, joten kappaleet on aika yhdistää. Todennäköisesti kappaleet eivät osu koiran päällä vielä yhteen, joten molemmin puolin kappaleiden väliin luodaan lisää silmukoita, tarve on todennäköisesti alle 10 silmukkaa per puoli. Kun koko työ on jälleen ympyrän muodossa, puikkojen etupuolelle ovat jääneet aukot koiran eturaajoille ja puikoilla tulisi olla silmukoita yhteensä (jälleen koiran koosta riippuen) noin 80-90 kpl. Tämän jälkeen työtä neulotaan ympyrän muodossa uroksilla pippelin etupuolelle saakka, nartun paidan voi neuloa ympyrän muodossa aina takaraajojen etureunaan saakka (koirasta riippuen noin 20-25 cm etujalan aukon takareunasta mitattuna).
Työ yhdistetään langan kohdalta.
Tällä tavoin on helppo lisätä tarvittava määrä silmukoita. Ensimmäisellä kierroksella silmukkaa ei millään tavalla neulota, se jää kuvan osoittamalla tavalla odottamaan seuraavaa kierrosta. Karkeasti sanottuna työhön tulee sentti lisää ympärysmittaa jokaisesta kahdesta silmukasta.
Tarvittavien silmukoiden jälkeen etuosan kapea osuus yhdistetään selkäosaan. Kuvassa näkyvään villapaitaan oli tarpeen tehdä vain yksi lisäsilmukka per puoli. Kapean osuuden keskellä kannattaa vaihtaa seuraavaan puikkoon.
Toisella puolelle tehdään lisäsilmukoita samaan tapaan. Muista, että lisäsilmukat tehdään aina oikeanpuoleiselle puikolle.
Nartun villapaidan takaosa
Nartuilla paidan alaosaa voi jatkaa aina takaraajojen väliin, eli ympyrän alaosasta aletaan neuloa noin kymmentä silmukkaa joustinneuleella suoraan, irti ympyräneuleesta siis. Tämän pikkukappaleen pituudeksi tulee noin viisi senttiä, jonka jälkeen kappale päätellään normaalisti. Sen jälkeen siirrytään takaisin selkäpuolelle neulomaan sileää neuletta hännäntyveen asti, eli noin 7 cm. Tämän jälkeen hännän kohdalta, eli keskeltä työtä, päätellään kuusi silmukkaa. Jos päättely on tehty oikean neuloksen puolelta, ensimmäisenä käsittelyvuoroon tulee oikeanpuoleinen kankku. Puolelle jäänyttä, noin kolmeakymmentä silmukkaa aletaan neuloa sileällä neuleella. Oikean neuleen puolella työtä aletaan kaventaa jo kolmannella kierroksella. Nosta oikean kierroksen (eli hännän puoleinen reuna) ensimmäinen silmukka oikealle puikolle ja neulo kaksi seuraavaa silmukkaa yhteen, tästä tulee kavennus. Jatka normaalia neulomista puikon puoleenväliin, jolloin samanlainen kavennus tehdään uudelleen. Neulotaan puikko normaalisti loppuun, samoin nurja puoli tehdään normaalisti. Kavennukset tehdään seuraavalla kierroksella samalla tavalla. Näin jatketaan jokaisella oikealla kierroksella, kunnes puikolle jää 3-4 silmukkaa, jotka sitten päätellään normaalisti. Vasen puoli tehdään samaan tapaan peilikuvana, eli olen tehnyt myös kavennukset nurjalle puolelle; puikon ensimmäinen silmukka nostetaan, kaksi seuraavaa neulotaan yhteen nurin, samoin tehdään puikon puolivälin silmukoille.
Nartun paita neulottuna takaraajan etuosaan asti.
Kappale, joka tulee nartun takaraajojen väliin, ja jonka pitkille sivuille kiinnittyy takapuntit.
Tässä alaselän peittävää osuutta on neulottu muutama rivi.
Paita kuvattu selkäpuolelta, keskellä näkyy häntää varten päätelty osuus.
Tässä pakaran peittävä osuus on suunnilleen puolivälissä, silmukoiden määrä on vähentynyt 25:stä kahteentoista. Hännän puolen, eli oikean kierroksen ensimmäinen silmukka nostetaan oikealle puolelle neulomatta, kaksi seuraavaa neulotaan yhteen, samoin työn puolivälin kaksi silmukkaa neulotaan yhteen. Kavennukset näkyvät selvästi työn ylä- ja keskiosassa.
Takaosan oikea puoli punttia vaille valmiina.
Uroksen villapaidan takaosa ja -puntit
Uroksilla ympyräneule täytyy ilmiselvistä syistä lopettaa jo pippelin etupuolelle. Päätellään keskeltä, alhaalta noin kymmenen silmukkaa ja jatketaan sileän neuleen kutomista (ei enää ympyrän muodossa) hännäntyveen saakka. Hännäntyven päättelyn jälkeen takaosa tehdään samoin kuin nartulla. Takapuntit urokselle tehdään siten, että puikoille napataan silmukoita työn taka-alareunasta noin 10-12 cm matkalta ja puntin sisäpuolelle luodaan lisää silmukoita. Takapuntissa silmukoita olisi hyvä olla noin 30 kpl, ja ne neulotaan jälleen ympyrän muotoon. Puntin sisäreunan olen neulonut kokonaan joustinneuleella, samoin kuin alareunasta muutaman sentin. Puntin kokonaispituudeksi riittää 5-6 cm, jonka jälkeen se päätellään normaalisti.
Nartun villapaidan takapuntit
Nartulla punttiin napataan silmukoita edellämainitun lisäksi takaraajojen väliin neulotun pikkukappaleen reunasta. Näin uusia silmukoita ei tarvitse luoda kuin muutama kappale puntin takaosaan. Nartun villapaita siis peittää vatsan kokonaan. Loppu tehdään samoin kuin uroksella.
Nartun paidan takapunttia varten napatut silmukat. Luodaan lisää silmukoita tarpeen mukaan.
Vasemmalla uroksen paidan takaosa alhaaltapäin kuvattuna, oikealla nartun. Huomaa ero vatsakappaleen pituudessa.
Etupuntit
Etupuntit aloitetaan nappaamalla silmukat eturaajojen aukkojen reunoista. Silmukoita tulisi tulla noin 30 kpl. Etupuntille sopiva pituus on noin 5-7 cm: yläosa sileää, alaosa joustinneuletta.
Etupunttia varten napatut silmukat.
Erilaisia kuvioita
Kuvioehdotuksia paitaan, yksi ruutu vastaa yhtä silmukkaa. Kuvioita kannattaa tehdä ainoastaan ympyräneuloksessa. Se lanka, jota kulloinkin ei neulota, seuraa työn nurjalla puolella. Älä kiristä nurjan puolen "vapaata" lankaa liikaa.
Tässä kuviossa toiselle langalle tulee pisimmillään viiden silmukan mittainen vapaa pätkä, sen pidempään lankaa ei kannata jättää neulomatta työhön kiinni. Tämän vuoksi "lumihiutaleiden" väliin on neulottu pisteet. Tätä kuviota on käytetty sivun alussa olevassa beigessä paidassa, ja se vaatii täydellisesti onnistuakseen kymmenellä jaollisen silmukkamäärän.
Ohjeen © Hanna Mäkelä
